maanantai 30. joulukuuta 2019

Hoh-hoijaa!

Onpa vähän väsynyt olo. Sitä kun äkkipäätä tämmöinen laiskaan... tai vähintäinkin leppoisaan oloon tottunut eläkeläisimmeinen pistetään työntekoon liki viideksi tunniksi, niin onhan se jo...

Taloyhtiön uuden vuoden vastaanottajaisia valmistellaan peräti 3 henkilön voimin.
Pohjattomat piiraat  - 2 kinkku- ja yksi kasvis- ja ihtelle yksi  joulukinkunjämäpiiras - veivät aikaa 1,5 tuntia.
Pikainen suihku ja sitten töihin kerhohuoneelle. Tarkoitus on tehdä bileisiin voileipäbaari, neljä eri mössöä kolmioleipien, hapankorppurullien ja palttoonnappien täytteiksi tein.
Luvuttomasta määrästä taateleita otin kivet pois ja tökitin oliivit tilalle. Huima makuelämys tuo makeensuolainen yhdistelmä.
Kattaustakin vähin aloiteltiin, sitten oli pakko lopettaa ennenkuin selkä sanoo sopimuksen irti. Oisi se vähän noloa näin vuoden viimosina päivinä. 

Huomenna jatkoa. Kolmioleipien täyttö ja päälliset ruisleipiin ja ne pahuksen rullat . Ne saa tehä joku muu. Viimeksi oon semmoisia väkertänyt joskus kasariluvulla. Palttoonnappeja voin kyllä täytellä. Ja se kattaus...ja nakit ja salaatit tarjolle jajajaja...paljon on hommaa mutta onhan se tekeminen toki kivaakin. Väsyttävää kylläkin.
(nämä lie kuitenkin nyt viimoset pilleet mitä oon tekemässä...tästä lähin saa nuoremmat hoitaa...) 

Nyt kuitenkin ihan levoksi tämä ilta,
Piiraita pöytään, olkaa hyvät!

lauantai 28. joulukuuta 2019

joulun jälkeistä elämää

Joulu on selvitetty tai liekö suoritettu muistojen joukkoon ja hyvä niin. Joulu oli kyllä mukava, Kultaistuksen kanssa kaksin sitä vietettiin.

Tosin nämä joulun jälkipäivätkin ovat ihan ok; koti on siisti ja kauniisti juhlaan koristeltu.
Kynttilöitä, valoja sisällä ja Salongissa, kukatkin vielä suunnilleen hengissä.
Ruokaa on vielä joulun jäljitä reilusti, tosin laatikot ja suurimman osan makeista jututista pistin Kultaistuksen mukaan, samoin isoimman osan kinkkua. Itselle jäi vähän kinkkua ja maksapasteija kokonaan, vähän kaloja ja jotakin salaatin rippeitä.
Pärjään niillä hyvin uuteen vuoteen ja ylikin.
Silti ei tule mikään tähteiden pakkosyöntiolo, pakastinkin ison osan. Onpa tässä talvea syödä niitä, kun ei ne reikäleivät ruokavalioon kuulu.
Uudelta vuodelta sitten tiukempi ote ruokameininkiin, ketogeeninen varmaan kehiin.
Sali ja lenkit ohjelmistoon myös, ja kotijumpat kerran, kaksi viikossa. 
Sitä laihtumusta siis aloittaman oikein kunnolla, tämä loppuvuosi meni vähän hänekseen. Pöh! 

Alan myös päivittää tätä blogia ahkeramin; jonniimoinen päiväkirjan tapainen tuntuisi hyvältä.