keskiviikko 17. marraskuuta 2021

pimmeetä riittää

 No riittäähän sitä näillä päivin. Vuoden pimeintä aikaa eletään, lunta ei ole ja taivas ylejään harmaassa pilviverhossa. Ilmassa tihkuisen kostea viitta. Ulos ei niin kauheesti tee mieli, vaan kävin mie kuitenkin. Pyöräilin kirjastoon - 4 paksua, painavaa kirjaa ei houkutelleet reppuselkäkävelyyn ja samalla reissulla kävin hakemassa parvekehavut joulua varten. Olin jo aikaa sitten lenkillä käydessäni huomioinut tuossa ihan nurkilla passelin kaatuneen havupuun, jossa "lehvät" kuitenkin vielä ihan vihreät. Siitä yhden Lidlin kassillisen taittelin, vkl:na varmaan virittelen jo paikalleenkin. Ja niihin valot, tottakai. Valoja pitää olla tätä pimeyttä torjumassa.

Tänään ei oikein jaksanut aatella ruokaa. Kaksi Lehtolan grillimakkaraa iskin grilliin ja se oli siinä. Kolme kirsikkatomaattia ja pari teelusikallista aiolia seurana. Ensin piti grilli kyllä putsata, viimeksi oli grillattu Kultaistuksen jostain löytämää Roinilan "rasvamakkaraa" joka oli kyllä ainakin parvekegrilliin ihan liian rasvaista. Mutta nyt nekin rasvat on pesty pois ja grilli ihan putspalnk.

perjantai 12. marraskuuta 2021

paasto päättyy

Niinpä se viisi päivää paastoa on nyt päätepisteessään, eikä tehnyt heikkoakaan. Kaikki meni hyvin paitsi että tänään mellasti koko päivän mahassa se yksi kuuluisa tunne, eli nälkä. Luulen että johtui ihan siitä, että tiesi paaston loppuvan tänään. Ihmisen mieli on niin kummallinen ja saa aikaan mitä ihmeellisempiä asioita - kuviteltuja isolta osin.

"Viimeinen ateria" oli muna-savusiikasalaatti ihan siksi että eilen sain Rekosta savusiian ja se piti tietysti syödä pois mahollisimman tuoreena. Näxyllinen jäi vielä huomiseksi. Huomennahan sitä saa muutoinkin syödä melko normaalisti, siis mun nomaalisiti joka tietysti on vhh. Ei mitään sen kummempia rönsyilyjä paaston päättäjäisiksi, ehkä lite vin kuitenkin. Enkä varmaankaan aamiaista syö, sitten vasta kaupasta tultua. On mahan ja rasvanpolton kannalta paree niin, vallankin jos se poltto sit vähäksi aikaa vaikka pysähtyykin.



Viikko on mennyt kyllä aika laiskoissa merkeissä, mutta se oli tietoinen päätös. En halunnut sokereiden lähtevän kiitolaukkaan. Eikä huomisellekaan ole muuta kuin kauppareissu aamusta. Ehkä vähän valoja virittelen lisää tai sitten en. Nykyisin ei tosiaankaan ole pakko melkein mihinkään.

keskiviikko 10. marraskuuta 2021

paasto

 Menossa siis kolmas paastopäivä. Melko hyvin tää on mennyt, eilen oli vähän tuskaisaa oottaa ruokaa (yksi kunnon ateria päivässä) mutta syömisen jälkeen oli tyytyväinen olo. Väsytti kyllä kovasti ja menin sänkyyn jo iltaysin jälkeen. Huonosti nukuin, heräilin tunnin, parin jaolla koko yön. Pisin unijakso sitten vasta aamusta. Heräsin kunnolla vasta kympin jälkeen. Hyihyi!

 
 Ekan paastopäivän ateria. Ei paha!

Liikunta on ollut nyt paaston ajan tauolla ja saa ollakin, ainakin toistaiseksi sokerit ovat pysyneet alle kuuden maanantain sauvakävelyn jälkeistä nousua (7.8) lukuunottamatta. Eellisellä paastolla nousivat ja heittelivätkin aikalailla, mutta silloin oli liikuntaa vissiin joka päivä, vaikka vaan laiskahkoa kävelyä. Olettaisin että kaikki menee hyvin  loppuun asti, vaikka alankin jo kaipailla aamuateriaa - tai myöhiäistä paremminkin - mutta lauantainahan sen jo saa, perjantaina on viimeinen paastopäivä. 

Luin jostain Jorma Uotisen lausahduksen; "olen yhä enemmän alkanut pitää päivistä jolloin minun ei tarvitse suorittaa mitään". Joopati joo, nin minäkin!



Ai niin, olin ihan unohtaa; kymmenes laihiskilo saavutettu tänään! Vaikka se onkin tämän paston ansiota, toivon, että jää kuitenkin pysyväksi.





tiistai 2. marraskuuta 2021

vuoden viimeinen pyöräily

 Niin ajattelin eilen, kun läksin pienelle jäähyväispyöräilylle ja samalla kirjastoon. Oli leppoisa ilma, jotain hussakkaa vähän ilmassa ja kotiin tulin juuri ennen kuin hämärä maille hiipi...  




Mutta kun tänäänkin oli vielä +6-7 astetta, niin eikun pyörällä salille. Hyvin tarkeni! Salilla tehokas jalka/mahatreeni, niin tehokas, että tullessa piti ylämäkiä polkee ihan tosissa. Jaksoin kuitenkin, mutta sen verran otti voimille että pienet päikyt piti kyllä nukkua.

Nyt on vähän raukea olo, onneksi on Hannun savusiikaa vielä jääkaapissa, taidan keittää lisäksi munia ja tehä muna-savukalasalaatin iltaruuaksi.

Huomiselle eioo muuta agendaa kuin kirjastoreissu, Hietamiehen "Syksyksi kotiin" oottaa noutajaa. Olen alkanut lukea uudelleen joskus aiemmin lukemaani "Lehmusten kaupunki"-sarjaa.