Niin se joulu meni. Ja hyvä niin, en jäänyt kaipaamaan. Oli aika vähäeleinen ja hieman tylsäkin. P tuli aattoaamuna kympin maissa joulupuurolle. Siitä se aattopäivä lähti kulumaan, joulurauha katsottiin ja glögit juotiin. Telkkua kateltiin, hiljakseen juteltiin ja jouluateria syötiin jo neljän jälkeen. Sanoin pöydästä noustessa että "nyt varmaan alkaa nukuttaa, kun on masu täynnä ja edellisyönä huonot unet": "Soffa varattu", ehätti P sanomaan. Sai soffansa ja niinhän siinä kävi että torkut otettiin molemmat, P huomattavasti pisemmät kuin minä.Jouluiltaa ja -yötä jaksettiin sit valvoa, keskiyön messun jälkeen menin nukkumaan, P jäi vielä vähäksi aikaa telkan ääreen. Aika pian hänkin tuli nukkumaan.
Joulupäivän aamuna keräsin kasilta, P oli jo ylhäällä ja syötiin tukevan puoleinen jouluruuista koostuva aamiainen. No ei nyt laatikoita sentään; kinkkua, kaloja, salaatteja, leipää. Ynnä kahvia. P halusi lähtä kotiinsa jo yhden jälkeen ip. Olin vähän pettynyt, mutta...enpä häntä voinut estelläkään. Kassillisen ruokia pistin mukaan ja joulupäivän loppu ja eilinen tapaninpäivä olivat yksinäisiä päiviä.
Semmoinen oli se joulu, kovin erilainen kuin edellinen. Oikein joulutunnelmaa ei ainakaan minulle syntynyt missään vaiheessa.
Nyt on arki koittanut ja ulkona on kova lumipyry. Pakkasta n.miikka 7 astetta. Huonosti nukutun yön jälkeen heräsin vasta puoli kymmeneltä, mutta eipä tuolla väliä. En ollut ajatellut lähteä salille tänään. Ehkä huomenna tai perjantaina sit viimeistään.
Painoa tuli 1,8 kiloo lisää joulun aikaan, sen verran varmaan tuli hiilareita syötyä ja eilen join yhden kuoharipullollisenkin itekseni noin joulun loppumisen kunniaksi. Nyt sit vaan roti syömisiin, kuntosalia ja sauvakävelyä kehiin ja tavan elämää! Siinäpä se!!
