vuosi loppuu

 On se viimeinenkin vuosineljännes melko lopuillaan. Muutama päivä enää jäljellä. Ja blogi ihan hunningolla. Voevoe!

Mitäs tässä nyt on ollut.? Aika paljonkin. Selän tss leikattiin 1.9. Siitä alkoi melkoinen rumba; leikkaushaava tulehtui, jouduttiin avaamaan ja hoidettiin kuntoon avonaisena. Hoito kesti liki 2 kk ja terveyskeskus tuli melko tutuksi. Uusi leikkaus oli määrätty 1.12. mutta siirrettiin kirurgian puolelle ja tehtiin 14.12. Siis just 2 vk sitten. Tämä haava on parantunut hyvin, tekijänä olikin kyllä plastiikkakirurgi joka osasi asiansa.

Jouluvalmistelut ennätin hyvin tehdä leikkauksen jäkeen, Pn kanssa kaksin sitä vietettiin ja oli hyvin leppoisa ja mukava joulu. Jouluruokia oli hyvin maltillisesti ja nyt ne on miltei kaikki tuhottukin ja normi arki alkanut. En usko, että uudeksi vuodeksi sen enempää kuin loppiaiseksikaan mitään erityistä juhlaruokaa teen. Täytyy kyllä sanoa, että ihan tavallinenkin ruoka on minulla hyvää, kelpaisi useimmiten juhlaankin. 

Paino on pysynyt hyvin kuosissa. Uusi ja uusittu startti alkaa heti loppiaiselta. Olen lupautunut kummiksi ja jospa jokunen kilo karisis itseltäkin. Kovin isoon pudotukseen ei ole enää tarvetta, mutta vähäsen kuitenkin...mihinpä sitä leopardi pilkuistaan pääsee.👩 

Huomiseksi on tulossa lapsi (58v.) ja avovaimo käymään, kapasoppaa aion tarjota, ehkä vähän jalostetumpaa muotoa, hauesta, järvitaimenesta ja katkaravuista. Omatekokalalientä, kermaa, turejuustoa. Jo on kumma jos eioo hyvää.

se vuoden viimeinen neljänneskin

 ...on jo hyvään vauhtiin hujahtanut. Voi mun laiminlyöty blogiparka! Jospa nyt sais vähän enemmån aikaan siinäkin suhteessa. Saa nähä!

Terveyden kanssa ollut vähän kinkkistä. Bursiitti parani kun tää tss (tyvisolusyöpä) tuli ajankohtaiseksi. Selän leikkaus oli 1.9. haava tulehtui, 6.9. otettiin Novassa tikit pois ja haava avattiin. Voi jessus miten kivulias homma. Sitten menikin toista viikkoa vuoroon Novassa, vuoroon omassa tk:ssa, välleen kotisairaalasta käytiin kotona...tk on tullut tutuksi, kun monta kertaa viikossa on siellä haavaa hoidettu. Nyt kuitenkin päästuý jo 1xvk tahtiin. Ehkäpä kohta ei tarvii ollenkaan. Mutta 2 viikon päästä operoidaan naama ja 1.12. taas selkä. Miten sitten käynee, vähän pelottaa. Eikä ihan vähänkään, vuoren korkuinen trauma siinä on edessä.

Salilla oon käynyt taas muutaman viikon ajan 2xvk, se on henkireikä kyllä. Huomenna sinne taas ja kauppa-asiat samalla niin ei tarvii la:na lähtä kaupoille. Ois kotihommia.

Ostin uuden airfryerin, tykkään siitä kyllä. Ja jouduin ostamaan uuden imurinkin kun entinen sanoi sopparin irti. Yli 8 vuotta se kestikin, ärhäkkä pikku paholainen, Dirt Devil nimeltään. Nyt on varsi-imuri, toivottavasti koko loppuiän imuri siinä kun oli aika tyyriskin. 

Kesä meni jotenkin kummallisesti ohi, vähän kuin läpihuutojuttuna. Oli alkukesästä se bursiitti riesana ja sitten se koepalahaava. Ei jäänyt oikein mitään erityistä mieleen - tai käteen, ohi lipuvia päiviä ja lämpöisten kelien odottelua enimmäkseen. Oli ne hellepäivät aika vähissä ja hellettä/lämpöä kesti vain muutaman päivän kerrallaan. Mutta oli ja meni, eipä sitä kannata vaineksia.

Laihtumus on edistynyt waihettelevaisesti, nyt hinkkaan viimosta kiloa yli seittemänkympin, mutta ei meinaa...vissiin tämä trauma saa kehon hannaamaan vastaan ja pitämään kiinni omistaan. No, ehkä se kuitenkin vielä onnistuu. Lupauduin vielä kummiksi lokakuun starttiin - alkaa ensi ma - jos saisi sitten pois nuo mitä vielä halajaisin. Jos. Ehkä.

seuraava neljännes, vähän reilustikin

Edellisestä postauksesta näkyy kuluneen jo yli neljä kuukautta. Kumma kun ei tämä blogi oikein ota syttyä, vaikka aina ajattelen sitä asioiden muistiinmerkitsemistä. Jos taas aktivoituisi!

Tähän vuosineljännekseen on osunut useita tk-käyntejä, lonkka on kiusannut enempi kuin laki sallii. Bursiittia on piikitetty, vähäksi aikaa on apuakin ollut, ei kovin pitkäksi aikaa kuitenkaan. Nyt on kipu liikkeessä jatkuvaa ja haittaa kyllä elämää ja ennenkaikkea liikuntaa. Pyöräilyä ei voi ajatellakaan. Huoh! Mä niin odotin tätä pyöräkautta, teelin pyörään kalliin remontinkin, mutta ei...se kyllä ärsyttää enempi kuin tarpeeksi.Sauvalenkeillä olen vähin käynyt, salilla kyllä ahkerasti 2krt/vk juhannukseen saakka. Silloin sattui salilla vesivahinko, kovan ukkossaderyöpytyksen aikaan tulvi vesi sisään ja sali joutui remonttiin. Kuivatuskausi on meneillään, alustavasti on luvattu salin aukeavan heinä-elokuun vaihteessa. Ei siihen kuole jos ei kuukauteen, pariin salille pääse, mutta kyllä sinne jo kaipaa kovasti. No, parin viikon päästä. I hope! 

Juhannuskin oli ja meni. Vietettiin sitä Kultaistuksen kanssa ihan vaan tässä kotosalla, ei edes pihagrillille menty. Wernerillä grillattiin grillaamiset. Hän ei ollut halukas ulkogrillille, on vähän huonossa hapessa. Hyvin se meni noinkin, kamu viihtyi täällä kuitenkin peräti kaksi yötä. Oli mukavaa!

Sit vähän tylsempi juttu; selästä ja kasvoista löytyi tyvisolusyöpä, nyt oottelen leikkaukseen pääsyä. Ei voi kieltää, etteikö sillä olisi vaikutusta mielialaan. Tämänkin takia on saanut tk:ssa ravata, selän koepalojenottojälki tulehtui ja oli kova homma saada se paranemaan. 

Laihtumus on mennyt hyvin. Pieniä takaiskuja aina välillä, pitäisi olla niin tiukkana koko ajan. Alkoa ei laihdutus kestä yhtään, kuitenkin viiniä on tullut aina välillä lipiteltyä. liki kympin on paino kuitenkin pudonnut maaliskuun alusta alkain. Niinnotta ei huono! Jatkan tätä vielä pikkuhiljaa, elokuun loppupuolella alkaa uusi startti ja siihen olen luvannut vielä lähteä kummiksi. Silloin tulee 5 vuotta täyteen 8viikkoa-porukan mukana ja kummittelut saavat sen jälkeen jäädä nuoremmille.Paitsi se Reseptiklubi, siihenhän mua pyydettiin kummiksi ja suostuinkin, vaikkei se res.klubi ihan mun lempparihommaa olekaan. Pysyyhän kuitenkin framilla ja perillä asioista kun saa kuitenkin pääsyn kaikkiin startteihin ja muihinkin valmennuksiin, joita mahdollisesti tulee.

Kesäsää on ollut vähintäin waihettelevainen. Alkukesä oli kylmää ja sateista, juhannukselta alkoi parin viikon lämmin jakso, sitten toista viikkoa sateita ja viileää ja nyt ollut reilun viikon lämmintä, ja poutaa, hellerajan tuntumassa joka päivä. Tämä päivä vielä lie lämmintä, sitten on säätyyppi muuttumassa. Sateita ja ukkosia tiedossa. 

Tänään aion mennä käymään Prisman suutarissa, jos hän puukkoja hioo, pitää soittaa ja kysyä. Sittarissakin pitäisi käydä, ehkä samalla reissulla, ei sieltä Prismasta niin kovin pitkästi oo City-markettiin kävellä. Bussilla ensin Prismaan ja samoin Sittarista kotiin. 

Ruuanlaittoa olen harrastanut vaihtelevasti. Välillä on ollut mukava kokkailla jotain pitemmän kaavan mukaan, kuten viimeaikoina tekemäni munakoiso-iskender ja jambalaya. Välillä sit vaan äkkiä joku pihvi tai salaatti. Miten milloinkin. Kesäkeitto kuvastelee nyt  mielessä, ehkäpä huomenna. Aineksia kyllä on, lauantaina käytiin torilla ja sieltä on tuoreita kasviksia vielä jääkaapissa.

No niin, toivottavasti tästä päivittämisestä nyt tulee tapa eikä harvinaisuus, tälle päivälle on siis vielä yli +20 asteen lämpöäkin luvassa. Hellurei!

vuoden ensimmäinen neljännes

On melkein mennyt. Mitäpä tähän on sitten sisältynyt? Ei mitään kovin suurta, niinkuin ei yleensäkään. Samaa tasaista markkaviiskymmentä, sanoisi entinen työtoverini. 

Ilmat on olleet melko tasaisesti lauhaa, välillä plussan puolella kuten nyt, kun on erittäin märkä ilma ja reilu +5 astetta lämmintä. Muutamaa pakkasastetta, harvoin yli miikka 10. Tai niitä yölämpötiloja nyt on ollut tämän kuluvan maaliskuun aikana, päivisin on aurinko lämmittänyt jo tuonne miinus viiden paikkeille. Luntakin on sadellut, välillä kovastikin, tänne kuitenkin vähemmän mitä etelä-itä- ja pohjois-Suomeen. Nyt kyllä alkaisi lumimäärä jo riittää.

Salilla olen käynyt melko ahkeraan, useimpina viikkoina sen 2 kertaa. Tällä viikolla ei, mutta siitä myöhemmin. Sauvalenkillä myös ainakin 2xviikossa. Toisinaan usseemminkin. Kotijumpat on kyllä olleet vähissä, hyi minnuu! Näin vaikka Teemu kyseleekin välillä, missä mennään. Jospa aktivoituisin. 

Kauppareissuja on ollut salikäyntien yhteydessä ja välillä lauantaisin. Pena on kyytinyt. Yritän säästää kauppaostoissa, kun pakastimissa on kyllä monenlaista, mutta kasvikset, munat ja maitotuotteet on ostettava. Lidlistä enimmäkseen, Sittarista ne omat edut, mitä niissä nyt on tarpeellista ollut.

Naapurin Kalle lähti paremmille tähdille helmikuun loppupäivinä. Pitkään hän oli jo tosi huonossa kunnossa ollutkin, että varmaan parempi niin. Vähän oudolta se silti tuntuu, yli 20 vuotta saman kerroksen asukkaita oltiin. Ensin seinänaapureina, sitten vastakkaisten ovien takana. Kepeät tuulet hänen muistolleen! R.I.P.

 Startissa oon kummina, nyt viimeistä kertaa, niin oon päättänyt. Viisi vuottahan tässä on kohta 8viikkoa-tiimin porukoissa tullut pyörittyäkin. Ja siinä samalla tulkoon mainittua painokin. On nyt hyvässä mallissa, miten pysyvää lie kun tuli semmoinen äkkilaihtumus...

Viime lauantaina, 11.3. iski oikea kaikkien mahatautien äiti, lieneekö sitten noro vai mikä. Kamala joka tapauksessa. La-su välisenä yönä olin ihan varma, että kuolen, tyhjennys oli raju ja perusteellinen. Eikä ole ohi vieläkään. melko tiheeseen saa vieläkin vessassa ravata eikä tuotos oo yhtään kiinteätä vielä. Olen kuitenkin syönyt eileniltapäivästä alkain vähäsen. Mitenkään erityisesti ei tee ruokaa mieli, mutta kun voimat on ihan lopussa, pitäisi jotain ravintoa saada. Äsken söin porkkanasosekeittoa. Basilikatuorejuustoa, luulientä, kermaa, smetanaa ja mantelimaitoa oli porkkanoiden lisäksi aineksinaan. Raejuustoa lisäsin kuppiin vajaat 100g. Hyvää kyllä tuli, vähän liikaa söin, mutta ehtiihän tuo illan mittaan laskehtia.

Tällä viikolla en taida salille tohtia. Tänään ei ois voinut ajatellakaan, tuskin vielä perjantainakaan. Tänään kävin roskiksella, piti levätä välillä kun vapisevin hyytelöjaloin kipusin tuota ylämäkeä takaisin.Kyllä vie tuommoinen holtiton oksu- ja ripulitauti immeisestä kaikki mehut! 

Onneksi olen tuota mahatautia lukuunottamatta ollut terve, lääkäriä tai tk:a eioo tarvinnut vaivata sitten tammikuun alun bursiittipiikin. Liikuntakyky on ennallaan, ei ainakaan parantunut. Ehkä ei nyt huonontunutkaan. Parempi saisi kyll olla. Huoh! 

Tästä mennään eteenpäin. Huomenna/ylihuomenna pitäisi jaksaa vähän siivota, pienet klooripyyhinnät voisi olla tuon taudin jälkeen tarpeen. Muuten tässä vaan voimia kootessa, kaitpa tästä elpyy, pikkuhiljaa!

syntymispäivä

Joopa joo. Tänään se on. Vaikka eihän tuota paljoo kannattais mainita, 76 vuotta on kyllä meleko paljo. En osaa pahemmin aatella, voisiko jokin olla toisin tänään tai jos niin miten. Vuodet ovat menneet ja elämää on eletty, hyvinkin vahvasti ja väkevästi, useinkin. On ollut iloa ja surua, terveyttä ja sairautta, tyyntä ja myrskyä...sanoisinko, että vähintäinkin waihettelevaista. Niin luki jossain wanhassa ilmapuntarissa.

Enpä ole juhlinut mitenkään, jossei kolmea syötyä aftereightiä lueta semmoiseksi. Eivät olleet tarpeellisia eikä tehnyt heitä ees pahasti mieli. Kuha(n) söin! Onnitteluja on tullut ihan riittävästi, eniten tietysti faceen. Mika ja isoveli soittivat, Kultaistus onnitteli s-postilla, kun vastasi johonkin eilen lähettämääni postiin. Onnittelihan tuo sit puhelimessakin, kun soitin kinkkuasiaa kysyäkseni. Mitäpä onnittelun aihetta siinä oikeesti onkaan, että ikävuosia kertyy, mutta tuntuuhan se mukavalta kun läheiset muistaa. Edes syntymäpäivänä.

Joulun - sen vähän mitä sitä oli - purin tänään melkein kokonaan pois. Valot mitkä vielä toimii, jätin, palakoot paristot loppuun. Tekstiilit jätin myös, ei ollut yltiöpäisesti punaista ollenkaan. Ja joulukuusen, sekin saa olla sen aikaa, kun valoja riittää. Veikkaan, ettei montaa päivää enää riitäkään.

Huomenna kauppareissu, pitää ostaa vähän tarpeita, kun Mika ja Paula tulevat loppiaisena syömään ja muutoinkin olemaan. Mitään jouluruokia en tarjoo. Ihan jottain muuta saavat. Yöksi eivät jää kuitenkaan, hotelliin menevät. Se on hyvä ratkaisu kaikin puolin. 

Pakkanen näkyy olevan kiristymässä. Nyt lie - 11astetta, huomiseksi on luvassa enemmän. Talvella on talven tavat, ja niin pitää ollakin. Elämä on just hyvää näin.

piikki

 Bursiitti piikitetty ja uusi verenpainelääkeresetti saatu. Jouheesti tuo kävi, ihan ajallaan pääsin lääkärin vastaanotolle ja 10 minsan päästä olin sieltä pois. Kaikki hoidettu. Tänään ei sitten lenkille eikä salille. Sinne en taida muutoinkaan tällä viikolla mennä. Nous´viikolla sitten. Onneksi sain kyydin Kultaistukselta, lunta ei ole satanut ja liukkaanoloiselta vaikuttivat kadut ja pihat.

Oli uudenvuoden aattona Kultsun kanssa puhetta Sittarin alekinkuista; luuttomat juhlakinkut 3,99€/kg. Niinpä hän oli käynyt Uuden Vuoden päivän iltana semmoisen hakemassa. Himpan yli 4 kilon painoinen. Toi sen nyt samalla kun kyyti mua ja tuolla se tiskipöydällä köllöttelee ja oottaa uuniin pääsyä. 8 astetta näkyy nyt olevan sisälämpötila. Halpaa lihaahan tuo on, alta 20€ koko kinkku ja tykkään kyllä kinkusta. Samoin hänkin.

 

bursiitti

 Taas se vaivaa, voihan sanonkomämikä! Onneksi sain huomisaamulle ajan terveyskeskuskeen bursiitin kortisonipiikille. Vähän nihkeesti sain mutta kuitenkin. Kunhan nyt jotenkin pääsis sinne hiipimään. Tuo kaljamakeli! Mutta jospa sitä lunta ennättäis tulla jo sen verran, ettei oisi ihan niin jäistä kuin nyt on. Oisi vähän helpompaa! Tänään jätän suosiolla lähtemiset väliin, sekä kivun että liukkauden takia.

Kohta alkaa Wienin Strauss-konsertti, taidan katella sitä ja lueskella. Laiska päivä, liekö hyvästä vai pahasta. Tästä alakulosta ainakin pitäisi päästä eroon. Yksinäisyys tahtoo sitä kyllä ruokkia, muttamutta... 

Aloin jo vähän ennakkoon startin, sehän alkaa virallisesti 6.1. Jos nyt saisi muutaman kilon tässä kevään aikana pois, edes siihen pitkäaikaiseen tavoitteeseen, johon ennoo vielä oikeastaan kertaakaan päässyt. Nyt oisi aika!

Uusi Vuosi 2023

 Vuosi alkoi aurinkoisissa merkeissä.Ihan ihmeelliseltähän se tuntuu. On taas niin pitkään ollut pimeetä ja pilvistä. Eilen ja viime yönä satoi vettä, taisivat rakettien ampujatkin kastua kunnolla. Riittihän noita paukkuja ja paukuttelijoita näillekin kulmille ihan nokko. Lieneekö nyt miten liukasta ulkona, pienelle happihypylle oisi hyvä  lähteä.

 Mietnnässä vaan, tarviiko nastakengät vai riitttääkö pitopohjat. Kaatumisriskiä ei viittisi ottaa mutta nastakengät on hankalat. Hullusti vaan tuo telkkaohjelma. Pressan puhetta ja wieniläiskonserttia en tahtoisi missata, mutta kun ne loppuvat, on aurinko jo häippässyt. On se niin vähän vielä yläällä. Vaikka päivä onkin jo jatkunut  kukonaskeleen verran. Mitäs se nyt ajassa onkaan, oisiko kolme minuuttia. Pitänee tarkistaa.  

No niin. Tarkistettu on. Jatkumo on tänään aamusta 3 min. ja illasta 14 minuuttia. Talvipäivän seisauksena 21.12. oli päivän pituus Jykylässä 5 tuntia. Aurinko nousi 9.44 ja laski 14.44. Tänään nousuaika on 9.41 ja lasku 14.58. Siitä se valo alkaa voittaa. 

Varoitus; pääkallokeli vallitsee!! Yritin lenkille, ensin pitopohjat, ulko-ovelta käännyin takaisin vaihtamaan nastakengät. Just ja just pääsin hiipimään roskikselle, siitä käännyin takaisin. Ei ollut mitään asiaa noille "jäille" ilman talvisauvoja, joissa on kunnolliset teräspiikit. Het´kun pääsen kaupoille, ostan semmoiset. Mutta ei tuolla kelillä pääse edes bussille, saati että pysäkeiltä kauppaan ja takaisin. En kyllä ois uskonut! Uuden vuoden konserttia sit katson, tuleehan edes hengen ravintoa, kun fyysinen jäi niin vähille!