Niinpä se viisi päivää paastoa on nyt päätepisteessään, eikä tehnyt heikkoakaan. Kaikki meni hyvin paitsi että tänään mellasti koko päivän mahassa se yksi kuuluisa tunne, eli nälkä. Luulen että johtui ihan siitä, että tiesi paaston loppuvan tänään. Ihmisen mieli on niin kummallinen ja saa aikaan mitä ihmeellisempiä asioita - kuviteltuja isolta osin.
"Viimeinen ateria" oli muna-savusiikasalaatti ihan siksi että eilen sain Rekosta savusiian ja se piti tietysti syödä pois mahollisimman tuoreena. Näxyllinen jäi vielä huomiseksi. Huomennahan sitä saa muutoinkin syödä melko normaalisti, siis mun nomaalisiti joka tietysti on vhh. Ei mitään sen kummempia rönsyilyjä paaston päättäjäisiksi, ehkä lite vin kuitenkin. Enkä varmaankaan aamiaista syö, sitten vasta kaupasta tultua. On mahan ja rasvanpolton kannalta paree niin, vallankin jos se poltto sit vähäksi aikaa vaikka pysähtyykin.
Viikko on mennyt kyllä aika laiskoissa merkeissä, mutta se oli tietoinen päätös. En halunnut sokereiden lähtevän kiitolaukkaan. Eikä huomisellekaan ole muuta kuin kauppareissu aamusta. Ehkä vähän valoja virittelen lisää tai sitten en. Nykyisin ei tosiaankaan ole pakko melkein mihinkään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti