maanantai 20. tammikuuta 2020

kinkku...

...naisen tiellä pitää, miksei miehenkin.
Eihän sitä voinut vastustaa, kolmen euron kilohintakinkkua ja semmoinen sitten pääsi lauantaina uuniin ja on jo päässyt aika paljon suuhunkin.
Yli kilon verran valmista evästä pistin eilen Kultaistuksen matkaan ja kunhan innostun, pakastan nyt parvekkeella köllivän possunkintun - kinkun - vähän pienempiin eriin, tulevan kevättalven tarpeisiin.
Siis sitten kun innostun, tänään oli aika vötkyläpäivä. Oikein mikään ei innostanut enkä juuri mitään tehnytkään. Netissä surfailua, telkkaria, jonkun sähköpostin rustailua...siinähän ne.
No, veinhän mä sentään roskat!
(se on tämä eläkeläisen elämä välleen tämmöistäkin...) 

Päivä on jatkunut aamusta 29 ja illasta 59 minuuttia ja vaikkei aurinkoa juurikaan näy, jatkumisen kuitenkin jo huomaa. 
Tänään osui auringonsäde kuitenkin parvekkeen peräseinälle hetkisen ja vikkelänä likkana sain kuin sainkin sen pienen valopilkahduksen vangittua kameraan. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti