...mitä meinasit tehdä! Naapurin Madame tuli tänään maininneeksi, että pitää hakea uutta passia. Että oli entinen päässyt vanhenemaan. Mie siihen, että varmaan vuoden kuluttua pitää minunkin passi uusata. Äsken iski mieleen, että mitenkä se mun passi oikeasti onkaan voimassa. Ensi talveen kuitenkin? Äkkiä tarkistamaan ja hui, täysin tietämättömänä ajan kulusta hokasin, että passin viimeinen voimassaolopäivä on 17.2.-21. Eli ensiviikolla vanhaksi! No just! Huomenna sitten vaan passikuvaan, onneksi hakemus on helppo tehdä verkossa. Ei voi väittää, että aika kävisi pitkäksi tai kuluisi hitaasti! Viisi vuotta oli hujahtanut, vaikka neljä luulin vasta menneen!
Ajatus oli, että tänään en lähde lenkille. Lepopäivää, pientä kotinysväystä ja silleen. Nysväsinkin, aina kolmeen ip.saakka. Sitten tuli tunne, että ei helkkari, hieno päivä, pakkanen aamun - 19 asteesta lientynyt miikka kahteentoista, taivas sininen kuin vain kevättalven taivas voi olla. Ei kun sekaan vaan! Ja niin sitä tuli taivasteltua, ihmeteltyä, kuvatua ja siinä sivussa vähän sauvoteltuakin. Kevyesti, hitaasti, nautiskellen. Semmoinen terapeuttinen, palauttava kävely. Tykkäsin. Ei tullut edes hiki, oli oikein sopiva olo.
Huurreterapiaa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti