...oli tänään. En saanut tehtyä oikein mitään, en lähtenyt lenkillekään. Sen oli tosin päättänyt jo eilen. Jumppaliikkeitä opettelin ja teinkin vähäsen. Selkiä, mahoja, jalkoja, käsipainoilla alleja...tuo jumppaharrastus pitää saada oikeasti käyntiin. Voi niitä kuntosaliaikoja...jos joskus vielä salille pääsen, en ikinä, en koskaan sano, että nyt ei oikein huvita. I promise!!
Tänään kulutin aikaa katselemalla vanhoja luontopolkuvideoita. Niitä, joita Rinssin kanssa tehtiin vuosina 2007-8 ja joista Janne teki muutaman dvdn. Mukavia muistoja niistä tuli mieleen, paljon näämmä paistettiin ja syötiin makkaraa, keitettiin nokipannukahvia ja syötiin hyviä eväitä.😂 Muistin Kymönkoskelta Karoliinan portaat. joita pääsin ylöspäin n.2 metriä ja alas en meinannut uskaltaa millään. Ja kun viimein olin tukevasti maankamaralla, purskahdin itkuun. Ei ois minusta Karoliinaksi, joka oli kansanparantaja ja kuppari ja asui pienessä mökissä tiettömän tien takana ja kulki kuppausmatkoillaan jyrkkien kallioiden yli kiveen kovertuneiden kuoppien ja juurakoitten avulla. Tourujoen laaksostakin teimme luontopolulta videon, voi miten ihanan vehreät ja vihreät maisemat silloin olikaan. Kesää tuli ihan hirveä ikävä. Ne olivat hyviä aikoja, vahinko kun ne myöhemmin muuttuivat vähemmän mukaviksi. Mutta elämä on! Huoh!!
Nythän sitä saa voi vain haaveilla tuommoisista luontoretkistä, eipä kai siellä pystyisi kivikoissa ja vaikeissa maastoissa enää taapertelemaan eikä pitkiä matkoja, mutta sen olen päättänyt, että ainakin Tourujoen luontopolun käyn ensi kesänä taapertamassa, Jos Luoja suo ja harrastan sauvakävelyä ja jumppaa riittävästi nyt talven aikaan. Ja mä lupaan että teen niin.
Iltaruokana oli karitsanmunuaisia ja kasviksia, hyvältä maistui vähän liikaakin. Hiukka vähempikin olisi piisannut.
Huomisen agendana sitten taas lenkkeilyä, ja ehkäpä saan ylimääräiset tyynyt ja muut vermeet vietyä kellariin, taas yksi tekemätön pikku homma eteenpäin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti