keskiviikko 21. syyskuuta 2022

tavallinen keskiviikko

 Niinhän tuo on, kohta jo voi sanoa, että oli. En kaivannut mitään teemaa tälle päivälle, oli eilen rytmihäröjä enemmän kuin laki sallii. Puoliskon beetasalpaajan jouduin illalla nukkumaan mennessä ottamaan ja yöllä olivat häröt sitten häipyneet. On ne epämiellyttäviä. Ja vähän pelottaviakin, ainakin myöhään illan ja yön tunteina.

Niin sitten vetäisin unia peräti ysiin saakka, mutta välikö hällä. Soitin Kultaistukselle, jäi vähän ankea mieli siitä puhelusta...aina ei mee kuin Strömsössä. Tein kuitenkin yhdistetyn Tokmanni/kirjastopyöräilyn. Oikein aurinko paistoi pois tullessa.


 Kuusi kilsaa siitä kertyi pyöräilyä, ihan ookoo näin välipäivänä. Häröjä ei tullut. Vähän jännitti, mutta kaikki hyvin. 

Olen alkanut lukea Lucinda Rileyn seitsemän sisaruksen sarjaa, juur hain toisen opuksen kirjastosta tänään. On ne paksuja kirjoja. En lue niitä nyt siksi että kaikki muutkin, vaan siksi, että kaipasin jotain pitkäkestoista luettavaa, sarjaa tai ainakin saman kirjailijan. Nämä on kirjoitettu kuitenkin sujuvalla "klassisella" tyylillä, näissä ei hirveästi kiroilla eikä puhuta ruokottomuuksia ja seksikohtauksetkin ovat ihan jees. Eikä tehdä pahemmin murhiakaan, suolenpätkät ja aivon kappaleet eivät lentele ympäriinsä. Ihan siistiä luettavaa. Ainoa vika on teosten paksuus, ovat painavia ja kömpelöitä pitää kiinni, kun paljon sängyssä luen.



Jaa että syömät? Aamulla kaksi paistettua munaa, yksi näxy, lohta päällä ja kahvi kermoineen. Tomskut ja kurkut tietty myös. 




Tokmannilta tultua join kaffeet, seuralaisena yksi juusto/myrttisnäxy ja yksi maapähkinäpikkuleipä. Pari lasia mehua. Iltaruokana todellista pikaruokaa; pakkasesta suoraan kaksi jäistä jauhispiffiä pannulle, kattilaan niin ikään rasiallinen jäisiä, esikeitettyjä papuja. Lautaselle vielä hapankaalia ja pisaratomskuja. Kaikki valmistui alta vartin. Ja juu, kuiskaan vielä, että pitkästä aikaa paino on hiippaillut alle 80¨kilon. Hyvä suunta!



 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti