Rakas päiväkirja

Kello on 11.45 torstaina 31.10.2024.
Nyt siis aloitan päiväkirjani! Nukuin hyvin, yhdellä välivalvomuksella  puoli kymppiin saakka. Joskushan niitä valvomuksia on enemmänkin.

Aamiainen; mukillinen kahvia ja yksi minihiilari, munnoo ja Myrttisiä. Minihiilareita on tullut syötyä turhan paljon. Lopetan ne kun saan tuon paketin (2 viipaletta jäljellä) loppuun. Se gluteeni, tulin vasta nyt aatelleeksi sitä.
Pitkäksi venähtänyt aamu - niin tavallista. Hmm! Pitäisi ryhtyä siivoomaan, mutta kun taas tuota ryhtymisrajoitetta...no anyway, lämpötila parin +asteen paikkeilla, pilvistä jo, aamulla paistoi aurinko. Lumisadetta luvassa, ja fibro sähköttää. Vaan ei auta itku markkinoilla, nyt hommiin - vaan ei kaikkiin hommiin, sano Lapatossu! HÖH!!!
Ap 74,6.

Klo 19.30 jne.samana päivänä.

Siivoukset tuli tehtyä, pölyt jäi huomiseen. Tai johonkin päivään. Lakanatkin vaihdoin ja poisotetut pyykkäsin. Kuivausominaisuus koneessa on kyllä hyvä. Pikkupyykin toki kuivattaa telineessä kylpyhuoneessa mutta isot lakanat ja pyyhkeet saa kätevästi kuivaksi koneessa. Ja Käenkoskella opeteltu viikkaus tekee niistä, jos nyt ei rypyttömiä niin melko sileitä kuitenkin. Vilkutuksia vaan Hilkalle sinne pilven reunalle...Lauantainahan se onkin muistelupäivä, kynttilät sitten palamaan monille rakkaille poisnukkuneille.

Päiväkahveilla yritän päästä kaikista leipäjutuista eroon kans. Nyt oli vähän valkohomejuustoa ja pala tummaa suklaata. Jompikumpi ois yksinkin riittänyt.
Ruokana oli tähteitä, intialaista kanaa ja Lidlin pakastekasviksia joissa suurin osa oli porkkanoita ja herneitä. Sitä sorttia ei tarvitse toiste ostaa. Hyvää oli kyllä kaikki kun oli hyvin maustettua.

Huominen aamu vähän jänskättää, onko lumi maassa. Ja mimmoinen keli muutoinkin; Penan pitäisi tulla hakemaan mua sali jälkeen Sittarista mutta pitää nyt kahtoo. Jos näyttää pahalta niin soitan ja sanon ettei tartte lähtee kesärenkailla luistelemaan. Mutta se vasta aamulla. Nyt lämpötila alkaa olla nollan kieppeillä. Onpahan sitten ainakin patterit lämpöiset.

 

lokakuun viimeinen anno domini 2024

 Kuukausi taas mennä hurahti. Aktivoituminen ei siis ole ylen runsasta. Ei tässä mitään erityistä ole tapahtunut, en ainakaan muista. Jaa, vähän olen saanut ylimääräistä rompetta pois, paino sanalla vähän. Sovatekin pojat kävivät hakemassa yli 50 kirjaa ja säkillisen pito- ja liinavaatttteita. Viimeinkin raaskin luopua esmes puoli(keino)turkista ja karvareunushupullisesta paksusta talvipuolitakista. Ylimääräistä painoa sen sijaan en ole saanut pois, pari kiloa on syksyn aikana kertynyt lisääkin.

Keittiön verhot kävi vaihtamassa iloinen ja reipas nuorimies, Mikke nimeltään. Hänen apuaan tulen varmasti tarvitsemaan tulevaisuudessa enemmänkin.

Eilen käytiin Raijan kanssa Rossossa  kuukausiruokailemassa. Ruoka oli kyllä hyvää, mutta illalla näpisteli mahaa. Niinhän se ravintolaruoka useimmiten tekee kunnei siihen ole tottunut. Raikas retikkaraaste salaattipöydässä ilahdutti ja sanoin se että sai suosiolla vaihtaa perunat kasviksiin.

Kun tämä kirjoitteleminen blogina tuntuu olevan niin sitkasta, taidan siirtyä päiväkirjamaiseen merkkailemiseen. Ikkäänkuin asioita muistiin siis, jos se houkuttelisi enemmän. Aloitan nyt!

lokakuun toinen päivä

 Niin se kesä meni ja syksy tuli, pakkasiakin on joinain öinä pidellyt ja sehän tietää sitä että lämmötkin pikkuhiljaa päälle. Niihinhän ei voi itse vaikuttaa.

Jos yrittäisi taas aktivoitua. Kesää voisi muistella sen verran, että lämmintä oli riittävästi ja oik-käpälä, jonka loukkasin kesäkuun 25.päivä Hesasta tullessani ulko-oveen, haittsi kesän touhuja melkoisesti. Eikä ole kunnossa edelleenkään, vaikka joten kuten jo toimiikin. Kaikenlaista riesaa.

Ulkogrillillä viihdyttiin aika paljon vaikka en kaikkea siellä oikein sulatakaan Hyi minnuu! Mutta ainahan sieltä pääsee pis kun ei jaksa...

Elokuun 25.päivän iltana (la) nousi kuume ja alkoi korona, jota kesti kuumeisena kaksi viikkoa. Voimat se vei totaalisesti ja metaboliaa sekoitti ihan kunnolla. Voimaantuminen on vieläkin kesken mutta paremmalla puolella jo. Salillakin olen parin viikon ajan käynyt. 

Eilen oli sit vihdoin ja viimein käynti ihotautipolilla. Naamaa ja olkapäitä jäädytettiin nestemäisellä typellä (-196astetta) monesta kohtaa ja uusia koepaloja otettiin - mol.jaloista ja oik.tisusta. Jatkotoimenpiteitä on siis joskus ootettavissa. Voevoe!

Tänään on laiskapäivä, huomenna kirjastoon ja mahd.pe salille. Elämä jatkuu!