Niinpä vaan on aikaa taas kulunut melkein kaksi kuukautta edellisestä postauksesta ja pahin talvi alkaa olla ohi. On ollut napakka talvi, tuiskua ja pakkasta vuoroon on riittänyt. Lumikinokset ovat vuoria, kaikki paikat alkaa oll lunta täynnä.
Nyt on sitten melkein viikko talsittu sohjossa, luisteltu jäätiköillä ja kahlattu kaduilla virtailevissa vesissä. Pihamaa on jäinen ja kavala, vaikka huolto ihan kiitettävästi sitä on hoitanutkin. Mutta äkkiä vaihtuville olosuhteille ei aina voi mitään. On illan tienoita ja pakkasöitä, viikonloppuja, huoltotaukojakin poliittisten lakkojen myötä. Mä niin toivon, että tuosta jäästä ja sohjosta päästäisiin, on todella epämukavuusalueellaan kun siellä yrittää eteenpäin taivaltaa.
Olo ja kunto on ollut hyvä, kun siitä viimeisestä tss-leikkauksesta toivuin, ts. haava parani ja pääsi normaaliin oloon sen kanssa. Liki 2 kk:n salitauko ja vähäinen muukin liikunta kyllä ovat jättäneet jälkensä liikkumiseen. Siihen suivaantuneena olin 2 vk sitten fyssarin vast.otolla. Pienesti kotijumppaohjeita sain, 1.2 kertaa vk tehtävän kolmen liikkeen 3X10 setin. Sitä oon laiskasti tehnyt...no salilla olen kyllä käynyt jo puolentoista kk ajan 2krt/vk. Ja sauvalenkeilläkin kohtuullisesti, mutta tuo sohjossa kahlaaminen/jäillä liukasteleminen ei tod. oo mun aluetta. Mut kunhan lumet sulaa ja kadut kuivuu, niin sitten...ja jospa tuleva suvi olisi pyöräilynkin kannalta edellistä parempi.
Startti alkoi ja on jo viimeisessä viikossa menossa. Paino eioo hievahtanut mihinkään suuntaan. Joopati joo. Ehkä joskus taas vähän nytkähtää alaspäin. Muutaman kilon haluaisin vielä pois mutta kilot eivät halua. Tai mä en yritä tarpeeksi, oon kyllä ollut vähän huolimaton siinä suhteessa. Huoh! Mä olen nyt ilmoittanut (julkisestikin) että tää on mun viimeinen kummistartti, viisi vuotta sitä hommaa tuli tehtyä ja kaikki selityksen selityksetkin opittua! Seuraavaan starttiin 4.3. sitten ihan vaan tavan ryhmäläisenä, sanoisko rivijäsnenä. Ei sieltä kuitenkaan pois osaa olla.
Ruokajutu olleet hyvin vaihtelevaisia. Toisinaan ollut intoa tehä pisemmän kaavan mukaankin, toisinaan sittn vaan jottain noppeeta ja helppoa. Pihvi ja salaatti. Kasviksia ja pilkottua kinkkua. purkista hernekeittoa savukinkulla sivistettynä laskiaiseksi. Kultaistuskin oli syömässä silloin.
Yksinäisyys tahtoo välillä vaivata jonkin verran. Kavereita on vähän ja olen paljon yksin. Kun tulisi kevät ja kesä ja sulat maat ja lämpimät ilmat, niin olisi ulkona olo ainakin mukavampaa. Voisi paremmin lähteä sitä yksinäisyyttäkin torjumaan. Tai ainakin olisi helpompi mennä ulos ja jos vielä pääsisi pyörällä...noh, pääsee sitä. Sitten aikanaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti