Niin se taas kävi, että kuukausi melkein meni ja blogi jäi...ei minusta taida olla bloggariksi. Jospa taas yritän parantaa tapojani siinä suhteessa.
Pääsisäisviikko; malkamaanantai.
Malkamaanantaina on perinteisesti kerätty malkapuita, eli noin ranteen vahvuisia katon rakentamiseen käytettyjä riukuja. Toinen selitys nimelle on kirkollista perää. Maanantaina syytettiin syytöntä kuin Raamatussa, eli nähtiin syy muissa mutta ei huomattu malkaa eli tikkua omassa silmässä.
Näin kertoo malkamaanantaista perinnetieto. Minäkin jonniimoisia malkapuita keräsin tänäaamuna. Tuuliu oli katkonut pihan Terijoen salavasta oksia ja heitellyt maahan. Otin niitä maljakkoon, saa nähdä, tuleeko yhtään vihrerrystä vai olivatko ihan kuolleita. Liotetut ohranjyvät ja sokeriherneet kylvin eilen. Jospa niistä ainakin saisi pääsiäisvihreää. Ja Salongissa on nätti pikkunarskuasetelma.
Muutakin pääsiäsitä tässä alan viritellä, minulle oli vallankin entisaikaan pääsiäinen niin suuri juhla, että mietin vakavissani, kumpi on suurempi; joulu vai pääsiäinen. Muistaakseni joulu kuitenkin voitti. Mutta hyvänä kakkosena tuli maaliin piskuinen Suomi...eikun pääsiäinen. Suomi oli se kakkonen jatkosodassa, Tuntemattoman sotilaan Vanhalan sanoin...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti