Taas se vaivaa, voihan sanonkomämikä! Onneksi sain huomisaamulle ajan terveyskeskuskeen bursiitin kortisonipiikille. Vähän nihkeesti sain mutta kuitenkin. Kunhan nyt jotenkin pääsis sinne hiipimään. Tuo kaljamakeli! Mutta jospa sitä lunta ennättäis tulla jo sen verran, ettei oisi ihan niin jäistä kuin nyt on. Oisi vähän helpompaa! Tänään jätän suosiolla lähtemiset väliin, sekä kivun että liukkauden takia.
Kohta alkaa Wienin Strauss-konsertti, taidan katella sitä ja lueskella. Laiska päivä, liekö hyvästä vai pahasta. Tästä alakulosta ainakin pitäisi päästä eroon. Yksinäisyys tahtoo sitä kyllä ruokkia, muttamutta...
Aloin jo vähän ennakkoon startin, sehän alkaa virallisesti 6.1. Jos nyt saisi muutaman kilon tässä kevään aikana pois, edes siihen pitkäaikaiseen tavoitteeseen, johon ennoo vielä oikeastaan kertaakaan päässyt. Nyt oisi aika!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti